Meillä on ollu tässä viime päivät vähän jännät oltavat, sillä äiskän oman äiskän koira on ollu meillä jo yli viikon hoidossa. Mä tutustuin tohon Isoon Mustaan jo ku mä olin ihan pikkanen pentu, mutta kyllä se vaan vähän vieläkin jänskättää aina ku se tulee taas pitkästä aikaa kylään. Ei siinä muuten mitään mutku se on niin hirmusen iso! Ja sitten se mölinä. Se pitää välillä ihan hirveetä mölinää kun se vaatii huomiota tai kun se tajuaa pääsevänsä ulos äiskän kanssa.
Millaa jänskättää vielä muakin enemmän, se oli pari ekaa päivää kaikki päivät saunassa ja vasta yöllä kun toi Iso Musta nukku kopassaan, se uskalsi tulla sieltä pois. No, nyt sekin jo uskaltaa olla melkeen normaalisti. Ja sillon kun Iso Musta makaa, sillon me uskalletaan olla ihan täysin normaalisti.



Kylppärin äiskä on pitäny koira-vapaana alueena, se on meiän valtakunta ja Isolla Mustalla on sinne pääsy kielletty. Mut sit jos äiskä on vaikka suihkussa, niin se tottakai parkkeeraa siihen kylppärin ovenraon eteen. Sillon jos haluu kylppäriin tai sieltä ulos pitää kävellä melkeen sen Ison Mustan etutassujen yli, ihan sen valtavankokosen kuonon edestä! Mut ollaan me molemmat uskallettu siitä kulkea. Äiskä vaan vähän nauraa meille ku meillä on kuulemma sellanen "en-todellakaan-pelkää-tota" -ilmeen ja "voi-kauhistus-tekeeköhän-se-jotain" -ilmeen sekoitus ku me siitä hiipparoidaan. Ei tietenkään juosta, vaan kävellään arvokkaasti, vaikka vähän jänskättääkin.

Mut hyvä puoli tässä on se, että kyl se Iso Mustakin vähän jänskää meitä. Nii ei se sit liikaa ala isotteleen. Paitti on se mulle pari kertaa murissu kun oon meinannu alkaa vähän leikkii sen hännällä. Miksei muka sais leikkiä? Se häntä on ku luotu leikkimiseen: pitkä ja sellanen hiuskea. Mut en mä sit leiki ku se ei tykkää... ainakaan paljoo.

Tässä vielä toinen kuva Isosta Mustasta:


Mutta joo, eiköhän me tästä selvitä, se kummiskin lähtee kuulemma jo ylihuomenna pois.